Taide tekee tekijänsä näkyväksi

Taidelähtöiset menetelmät; soveltava, voimauttava tai yhteisö -taide – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Katsantokannasta riippuen samaa ilmiötä tarkastellaan myös nimikkeillä sosiaalinen taide, osallistava taide, sosiaalinen innostaminen tai kulttuurilähtöiset menetelmät. Taide ja kulttuuri antavat iloa kaikille aisteille. Lisäksi kokemukset ja elämykset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta osallisuuteen. Taide on kommunikoinnin väline ja se tekee tekijänsä näkyväksi. Teema kiinnostaa yhä kasvavassa määrin. Vai tuntuuko minusta vain siltä, että nyt aihetta käsitellään siellä sun täällä?

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissani kuinka työni taidetoiminnassa oli huomattu ja minua haastateltiin lehteen. Artikkeli Sivellin, sävellys ja elämys. Kotiliesi no: 9/15.

Mistä sinä pidät eniten?

Kalle-kissa tykkää pötkötellä ja olla samaan aikaan mukana kun joku toinen tekee jotain.

Taidetoiminnan vaikutusten mittaaminen?

Yleisesti tiedetään, että taiteen ja kulttuurin kokeminen tuo hyvää oloa. Vaikuttavuudesta löytyy paljon tietoa. Eri taiteenlajien vahvistava vaikutus ihmisen minäkuvaan, kommunikaatiokykyyn ja itseohjautuvuuteen on tutkitusti todettu jo vuosikymmeniä. Taiteella on positiivisia vaikutuksia terveydentilaan, kuten verenpaineen laskuun. Luovien asioiden äärellä oleminen vahvistaa ilmaisukykyä ja kehittää itsetuntemusta. Kaikenlainen luova toiminta laajenee myös arkiaskareisiin; ideointikyky lisääntyy ja ongelmille löytyy helpommin ratkaisuja. Mutta miten saisin konkreettisesti esitettyä taidetoiminnan positiiviset vaikutukset? Taiteen vaikuttavuutta pitää pystyä todistamaan. Nyt ei riitä, että kirjaan ylös tunnelmia ja spontaaneita ilmaisuja. Voi miten mieltä lämmittääkään kuulla henkilökunnalta kiitoksia taidetoiminnan käynnistämisestä. ”Olin jo miettinyt alan vaihtoa, mutta päätin vielä katsoa tämän taidetoiminnan. Nyt jaksan taas.” Yhden ohjaajan mielestä asiakkaiden oma ongelmanratkaisukyky on lisääntynyt. Tämähän on mahtavaa. Taidetoiminnan tuomia positiivisia kommentteja on paljon ja toki niitä kirjataan ylös. Mutta kyseessä on subjektiiviset kokemukset. Miten näitä hyötyjä ja terveysvaikutuksia voidaan luotettavasti todentaa? Miten saisin esitettyä lukuina (rahana), miten taidetoiminta lisää asiakkaiden omatoimisuutta + henkilökunnan työhyvinvointia = työyhteisön elämänlaatua. Parhaimmillaan onnistunut taidetoiminta saa aikaan mielen hyvinvointia niin, että esimerkiksi haastavien tilanteiden ohjaustyöhön käytettävä aika vähenee ja sairauspoissaolot pienenevät. Lienee mahdotonta erotella mikä johtuu mistäkin. Meidän kaikkien päivään ja mielialaan kun vaikuttavat niin monet tekijät. Tuloksia ei voida yksioikoisesti määritellä yhden yksittäisen toiminnan ansioksi tai viaksi – vaikka taidetoiminta koettaisiin todella vahvistavana. Lisäksi mittarin rakentamisen haasteeksi saadaan vielä aikajana. Miten pitkältä ajalta voidaan huomioida vaikutuksia? Pitkäaikaiset vaikutukset, myöhemmin esiintyvät positiiviset muutokset – kaikki ei tapahdu heti hetkessä. Varmaa on kuitenkin se, että taidetoiminta pitää saada pysyväksi osaksi arkea. Meillä on vielä pitkä tie edessä, ennen kuin taide ja kulttuuri juurtuvat esimerkiksi kehitysvammaisten kotiasumiseen säännölliseksi toiminnaksi. Onneksi en kamppaile tämänkään pohdinnan kanssa yksin. Olen lyöttäytynyt kollegiaaliseen ryhmään jossa kehitetään mittaria; haluamme todentaa miten taiteen avulla lisätään osallisuutta ja hyvinvointia.   Itsemääräämisoikeus Ihmisen oikeus määrätä niistä asioista, jotka liittyvät häneen itseensä. Tietty. Ja muilla on velvollisuus kunnioittaa tätä. Taidetoiminnan ohjaustyössä haluan vahvistaa juuri tätä omaa ohjautuvuutta. Voisiko tulevan dokumentoinnin ensimmäinen haastattelukysymys olla: mistä sinä pidät?

Out of the box

kuva: papunet.net

Luovuuden tila: turvallinen ja rento ilmapiiri + rohkeus ajatella omalla laillaan. Out of the box.
Tosi kivasti toimii ihan pääsiäisaskarteluiden kanssa.

Tunneäly?

Onko sellaisilla persoonilla enemmän uskallusta toteuttaa itseään laatikon ulkopuolella, joilta ei odotetakaan määrättyä toimintaa tai loogista työn toteutusta? En haulua uskoa, että koulutus tai rutiinit estävät tunneälyä. Tosin usein muotissa toimivien ihmisten on paljon haastavampaa heittäytyä luovaan toimintaan. Näinhän se on, että vahvuudet jollain elämän alueella peittävät alleen mahdollisuudet jonkin toisen aistin tai näkökannan vahvistumiselle. Kuin myös puute vaikkapa loogisessa ajattelussa voi olla eduksi uuden keksimiselle tai luovassa suunittelussa. Ei heti joudu ajattelemaan, että ei näin voi ajatella...

Tietoisuus omista tunteissa -> itsenäisyys, oma valinta -> mahdollisuus toteuttaa itseään.
Pääsiäisenä tehdään perinteisesti paljon erilaisia koristeita omaksi ja muiden iloksi. Ja se tipuhan siis saa olla myös muunkin värinen kuin keltainen.

Hyvää pääsiäisen aikaa.