Mistä sinä pidät eniten?

Kalle-kissa tykkää pötkötellä ja olla samaan aikaan mukana kun joku toinen tekee jotain.

Taidetoiminnan vaikutusten mittaaminen?

Yleisesti tiedetään, että taiteen ja kulttuurin kokeminen tuo hyvää oloa. Vaikuttavuudesta löytyy paljon tietoa. Eri taiteenlajien vahvistava vaikutus ihmisen minäkuvaan, kommunikaatiokykyyn ja itseohjautuvuuteen on tutkitusti todettu jo vuosikymmeniä. Taiteella on positiivisia vaikutuksia terveydentilaan, kuten verenpaineen laskuun. Luovien asioiden äärellä oleminen vahvistaa ilmaisukykyä ja kehittää itsetuntemusta. Kaikenlainen luova toiminta laajenee myös arkiaskareisiin; ideointikyky lisääntyy ja ongelmille löytyy helpommin ratkaisuja. Mutta miten saisin konkreettisesti esitettyä taidetoiminnan positiiviset vaikutukset? Taiteen vaikuttavuutta pitää pystyä todistamaan. Nyt ei riitä, että kirjaan ylös tunnelmia ja spontaaneita ilmaisuja. Voi miten mieltä lämmittääkään kuulla henkilökunnalta kiitoksia taidetoiminnan käynnistämisestä. ”Olin jo miettinyt alan vaihtoa, mutta päätin vielä katsoa tämän taidetoiminnan. Nyt jaksan taas.” Yhden ohjaajan mielestä asiakkaiden oma ongelmanratkaisukyky on lisääntynyt. Tämähän on mahtavaa. Taidetoiminnan tuomia positiivisia kommentteja on paljon ja toki niitä kirjataan ylös. Mutta kyseessä on subjektiiviset kokemukset. Miten näitä hyötyjä ja terveysvaikutuksia voidaan luotettavasti todentaa? Miten saisin esitettyä lukuina (rahana), miten taidetoiminta lisää asiakkaiden omatoimisuutta + henkilökunnan työhyvinvointia = työyhteisön elämänlaatua. Parhaimmillaan onnistunut taidetoiminta saa aikaan mielen hyvinvointia niin, että esimerkiksi haastavien tilanteiden ohjaustyöhön käytettävä aika vähenee ja sairauspoissaolot pienenevät. Lienee mahdotonta erotella mikä johtuu mistäkin. Meidän kaikkien päivään ja mielialaan kun vaikuttavat niin monet tekijät. Tuloksia ei voida yksioikoisesti määritellä yhden yksittäisen toiminnan ansioksi tai viaksi – vaikka taidetoiminta koettaisiin todella vahvistavana. Lisäksi mittarin rakentamisen haasteeksi saadaan vielä aikajana. Miten pitkältä ajalta voidaan huomioida vaikutuksia? Pitkäaikaiset vaikutukset, myöhemmin esiintyvät positiiviset muutokset – kaikki ei tapahdu heti hetkessä. Varmaa on kuitenkin se, että taidetoiminta pitää saada pysyväksi osaksi arkea. Meillä on vielä pitkä tie edessä, ennen kuin taide ja kulttuuri juurtuvat esimerkiksi kehitysvammaisten kotiasumiseen säännölliseksi toiminnaksi. Onneksi en kamppaile tämänkään pohdinnan kanssa yksin. Olen lyöttäytynyt kollegiaaliseen ryhmään jossa kehitetään mittaria; haluamme todentaa miten taiteen avulla lisätään osallisuutta ja hyvinvointia.   Itsemääräämisoikeus Ihmisen oikeus määrätä niistä asioista, jotka liittyvät häneen itseensä. Tietty. Ja muilla on velvollisuus kunnioittaa tätä. Taidetoiminnan ohjaustyössä haluan vahvistaa juuri tätä omaa ohjautuvuutta. Voisiko tulevan dokumentoinnin ensimmäinen haastattelukysymys olla: mistä sinä pidät?